Aamusta Kirsi ja Sami riensi hoidattamaan matkan kipeyttämiä harteita ja jalkoja. Silmin nähden rentoutuneen nuoret saapuivat takaisin ja teimme kevyen lounaan, jonka jälkeen tarkoituksenamme oli suunnistaa kohti ranta bulevardia. Olimme kuulleet, että rannasta löytyisi hieno kalaravintola the Pier. Vesi kielellä suunnittelimme syövämme siellä iltasella. Ranta oli hieno mutta vesi sameampaa kuin Noosassa. No eihän kaikkialla voi olla paratiisin kirkkaat vedet :) Virkailijan kertoma kilometri oli oikeasti hieman enemmän, ehkä viisi, joten otimme lopulta taksin jolla suhautimme ravintolan viereen. Ravintola sijaiti kuuluisan 880m pitkän laiturin vieressä. Laituri on alunperin ollut 1100m pitkä mutta siitä on saatu säilytetyksi vain tuo 880m. Sillä on kuljetettu junalla laivojen lastina olleita tavaroita eteenpäin. Näin jälkikäteen kun katsoo vanhaa puulaituria niin ei tulisi mieleenkään laittaa junaa siihen päälle kulkemaan. No, ennen oli miehet rautaa jne...
Nälkä iski yllättäen noin tuntia suunniteltua aiemmin emmekä olleet ihan varmoja ravintolan dress codesta. Meillä oli päällä varmaan heidän mittapuun mukaan liian vähän hihaa ja lahjetta. Suuntasimme siis viereiseen ravintolaan jossa saimme uskomattoman hyviä King Prawnseja. Sitten olikin hyvä suhauttaa takaisin vatsan viereen koisimaan.
First thing, Kirsi and Sami went to get their feet and shoulders treated. Visibly refreshed the youngsters ariived back and we made a light lunch before heading out to the shore boulevard. He had some inside information about a sea food restaurant called the Peer.
With our mouths watering, we had plans to have dinner there. The beach was lovely, but not so clear as in Noosa. Well, not every place can have paradice like waters. It turned out that Aussie kilometre is more like 5, so we gave up and took a taxi to get there.
The restaurant takes its name from the residing 880m peer, that was preserved from the original 1100m wooden peer. It used to serve as a railroad, loading cargo from ships to land. Looking at it now, one wouldn't dream of placing a train on that wood peer! So I guess it's true, men used to be tougher before...
Hunger to us an hour before the restaurant opened, and we were'nt quite sure of our attire, as it seemed like a place that held a strict dress code. We might have been out in just a little less of sleeve and a bit short on trousers.
So we played it safe and headed to the palce next door. It didn't dissapoint, and we got some excellent garlic king prawns. From that, it was good to taxi along to go sleep next to our bellys.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti